Vaikka Touko on ollut vielä ihan maitolinjalla, en voinut vastustaa innostusta soseiden kokkailuun. Vielä kun tarjolla on hyviä kotimaisia vihanneksia, niin saattoihan niitä tehdä valmiiksi odottamaan. Kaikki alkoi ihan vaatimattomasti kaupan kutsuvista kukka- ja parsakaaleista, mutta nyt pakkasesta löytyy noiden lisäksi jo porkkanaa, bataattia, kesäkurpitsaa ja omenaa. Kivaa touhua, ihan niin kuin silloin... ;)
Joutsenosta Soskualle kulkeva E10-reitti kurvaa ihan tuosta meidän läheltä. Luontopolulla on eripituisia pätkiä ja matkan varrelta löytyy mukavia levähdyspaikkoja. Mein retkikohde oli aurinkoisena sunnuntaina Himanmäki, jonne suuntasimme hauskojen naapuriemme kanssa. Nuorimmaisten osanottajien ollessa puolen vuoden molemmin puolin, oli tämä reittivalinta ihan riittävä; autolta alle kilsa laavulle ja nuotiopaikalle. Ja polku oli vielä sellainen traktoritie-pohja, että vaunutkin saatiin työnnettyä perille. Perillä saatoimme yllättyä vain positiivisesti levähdyspaikasta maisemineen. Lapset nauttivat täysillä makkaranpaistosta ja tikkupullista ja kyllä meillä aikuisillakin mieli lepäsi. Ihan oikea retkitunnelma eväineen ja savuntuoksuisine vaatteineen :)
Kuka uskoisi, että tämä puu on istutettu meidän pihalle toukokuussa? Aune on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa hedelmäpuu, joka on tuottanut satoa - ja päärynöitä on kasvamassa jopa 15! Myö ollaan pohdittu, milloin hedelmät mahtavat olla valmiita syötäväksi ja eilen sitten päätettiin ottaa ensimmäiset maistiaiset. Hyvältä maistui ja ihan oikeilta päärynöiltä :)
Saippuakuplien puhaltaminen on lienee kautta aikojen ollut yksi lasten suosikkiharrastuksista. Sitä meilläkin on aina tehty, vaan nyt on kaikki toisin. Vilja ystävystyi kesän aikana naapurin Ameriikan-serkun kanssa ja tytöt pomppivatkin lähes joka päivä trampoliinilla tai leikkivät hiekkalaatikolla. Lähtiäislahjaksi Vilja sai kuplakoneen, joka kuulemma kuuluu jokaisen amerikkalaisen lapsen perusvarustukseen. Sellainen pitää nääs olla jo hommattuna, kun vauva tuodaan sairaalasta kotiin ;) Kyllä on elämä helppoa nykyään - 10.000 kuplaa minuutissa. Miettikääpä sitä!
Kesän odotetuin retki suuntautui tietenkin Muumilaaksoon! Ja voi sitä onnen määrää, kun muumeja pääsi näkemään ja halimaan :) Ja niin teki rohkeasti mein iskäkin; taputteli muumimammaa ja heitti ylävitoset muumipeikon kanssa ;)
Koska mennyt kesä on ollut vähintäänkin yhtä vauhdikas ja työntäyteinen kuin edellä kuvatussa viestissä, on blogin päivittäminen hieman jäänyt... Jospa nyt syksyn tullen parannettaisiin tapamme! Ja mikäs tässä on nyt aloittaessa, kun klo 8.30 talo on hiljainen ja molemmat lapsoset uinuvat unillaan (Touko ekoilla päikillä ja unikeko-Vilja tietenkin vielä yöunillaan ;)
Siis asiaan. Tonin edellisen postauksen kuvakimaran lisäksi keväällä tapahtui tietysti muutakin tärkeää. Toukokuisena sunnuntaina juhlittiin Toukon ristiäisiä suvivirren sävelin. Laitan vielä poikasen kunniaksi muutamia juhlakuvia tulemaan.
