Hyvää yötä!
Reilu viikko sitten sänky kökötti autotallin nurkassa näin valmiin näköisenä.
Suunniteltiin, että tehdään muutto uuteen sänkyyn hallitusti (mitä ikinä se sitten lasten kanssa onkaan tarkoittavinaan). Sänky kannettiin siis viikko sitten sisään lämpenemään. Siinä sitä sitten viimeisteltiin ja pyyhittiin ja samalla todettiin, että mitä tässä oottelemaan, lakanat sänkyyn ja nukkumaan!
Myö tietysti oltiin jänskätty, miten Toukolla sujuu muutto pois iskän ja äitin makkarin pinnasängystä... Vaan eipä arvattu, että Viljallehan se olikin uus tilanne; aiemmin oli saanut nukkua yksin ja nyt sitten piti vielä kavuta itseään huimasti korkeammalle. Olihan jännä juttu. Että yöt ovat nyt sitten olleet mitä olleet; kummatkin ovat heräilleet ja välillä Touko on siirtynyt mein sänkyyn loppuyöksi, kun ei ole jaksanut keskellä yötä enää nukuttamaan. Ja tietty tää viikko on maustettu myös sairasteluilla (sekä omalla että lasten), että ehkä osansa silläkin. Mut ei tää nyt ehkä ihan hehnoimminkaan oo mennyt; vaikka pitää illalla nukuttaa (mitä ei aiemmin tarvinnut...), niin molemmat nukahtavat omiin sänkyihinsä (plussaa). Ja vaikka näitä heräämisiä on ollut vaihteleva määrä, niin kuudes yö toi toivonpilkahduksen ja molemmat (!) nukkuvat autuaasti heräämättä illasta aamuun. Sama ei kyllä ole vielä toistunut, mutta antoi tuo sentään uskoa siihen, että periaatteessa se on mahdollista :)
