Kaasu vs. induktio

Sitähän sitä pohdittiin pitkään ja hartaasti raksa-aikana. Kaasun tyylikkyydestä huolimatta päädyttiin lopulta induktioon, eikä olla kaduttu. Mutta myönnettäköön, että on kaasullakin puolensa; ainakin eilen, kun Eino päätti, että pärjäämme päivän ilman sähköä :)

Hassua kyllä huomata, miten sitä ihminen onkaan riippuvainen näistä mukavuuksista. Aamulla meiltä meni sähköt hetkeksi, mutta eipä siinä mitään ihmeellistä, niin ne monesti täällä maalla menee. Kymmenen aikaan ne sitten menivät uudestaan ja vielä kesken sunnuntaiaamun lasten ohjelmien. No ei mitään, eiköhän ne sieltä kohta tule. Meni tunti, ei tullut. Piti siivota, hektisen viikonlopun jäljiltä oli viikkosiivous vielä tekemättä, mutta mites imuroit ilman sähköä. Meni toinen tunti, mitä eikö tässä pääse edes suihkuun?! Meillä sentään tuli vettä, kun kunnallistekniikan päässä olemme (monille naapureille ei tullut, kun vesi ei nouse omasta kaivosta ilman sähköä), mutta koska kakkakaivo ei pumppaa tavaraa kunnalliseen verkostoon ilman sähköä, oli viemäriin laskettavaa vettä pakko rajoittaa. No onneksi oli sunnuntai, pärjää sitä nyt yhden vapaapäivän ilman suihkua. Siksi toisekseen Etelä-Saimaan verkkosivut lupasivat, että sähköt pyrittämään palauttamaan klo 13 mennessä. Ei palautuneet. Hei lapset, pissin jälkeen ei saa vetää vessaa, koittakaa muistaa. Mitäs sitä muuten voisi syödä? Nakkikeittoa jäi eiliseltä, ei sitä ihan hetkessä kuole, vaikkei lämmintä ruokaa saisikaan. Onhan meillä leivinuuni, jos tää rupee päiväkausia kestämään. Ai niin, onhan meillä varastossa retkikeitin, lämmitetään soppa sillä. Ihan kivaa retkeilyn makua tää sähköttömyys - vielä. Kello tuli ja meni yli yhden, sähköjä ei näkynyt. Touko kuumepotilas vaati sohvalla seuraa... ööö, millä sitä sairasta lasta viihdytettiinkään, kun ei voi katsoa dvd:tä?? Luettiin kirjoja, luettiin kaikki joulun lelulehdet ja pelattiin Kaninloikkaa. Kaikki omat hommat rästissä (ai niin, eihän sitä kuitenkaan olisi voinut siivota), mutta olipahan laatuaikaa lapsen kanssa. Eihän sitä muutakaan oikein voinut mitään tehdä, kun ei ollut niitä sähköjä, istua vaan olkkarin sohvalla yökkäri päällä ja ihmetellä, kun tuuli puhalsi koivut ihan vaakatasoon. Etelä-Saimaa päivitti sivunsa ja lupasi palauttaa sähköt huomisaamuun mennessä. Ai kun kiva, toivottavasti huomisaamuna pääsisi edes suihkuun. Ai niin, kauan pakastin pysyy kylmänä ilman sähköä? Kai se nyt 12 tuntia pysyy tai vuorokauden. Kun ei vaan avata. Lapset, ei saa avata jääkaappia turhaan, koittakaa nyt muistaa. Neljältä on muuten jo ihan pimeää. Onneksi meillä on paljon tuikkuja ja tähän maaseudun katulamputtomuuteen tottuneita myös paljon sähkölamppuja ja otsalamppua. Huh huh, onneksi Prismassa voi käydä ostoksilla sunnuntaisinkin. Ja Prismassa oli valot. Ja kun tultiin kotiin, niin meilläkin oli valot. Kiitos, 8 tuntia ilman sähköä on ihan riittävästi!

Karkki vai kepponen

Lähdettiin tänä vuonna sen verran mukaan Halloween-hapatukseen, että kaiverrettiin ukin kasvattamasta kurpitsasta lyhty. Siitä tuli ihan hieno ja ollaan poltettu siinä kynttilää jo melkein pari viikkoa.

Näillä mein kylillä tuntuu myös olevan tapana, että lapset kulkevat laumoittain karkkia vinkumassa. Tästä innostuneena Viljakin yritti, että karkin perään pitäisi päästä. No ei päästetty, eikä se tuonne pimeyteen varmaan olisi uskaltanut lähteäkään. Kompensoitiin tätä harmitusta sen verran, että luvattiin piilottaa omalle pihalle namia ja pikkuyllätyksiä. Eikun pikkunoidille otsalamput päähän ja aarrekartta kouraan. Ja rastien jälkeen tietty tarkka laskenta, että aarteet menivät tasan :)