Rock

Kiitos Ilosaari! Kiitos Jutta ja Hippo!
Jokainen ansaitsee joskus viikonloppunsa, jolloin voi hetkellisesti unohtaa olevansa lapsiperheellinen tai asuntovelallinen ;)

Pitkä viikonloppu Pietarissa

Viikkoa ennen juhannusta hengattiin Tonin kanssa neljä päivää Pietarissa. Kätevästi Allegrolla Vainikkalasta Pietariin 1,5 tunnissa. Niin se vain on, että kun täällä itärajalla asustaa, niin nopeammin pääsee itänaapurin ensimmäiseen miljoonakaupunkiin kuin oman maan pääkaupunkiin. Pietari oli mukava kokemus; moniinkaan nähtävyyksiin ei jaksettu jonotella sisään, mutta kaikki tärkeät paikat kierrettiin ja katseltiin ulkopuolelta. Kävelimme jälleen jalat tärviölle (niin kuin kaupunkilomiimme yleensä kuuluu) ja välillä hurautettiin metrolla johonkin ja sitten taas käveltiin ja käveltiin. Ja paljon sitä kerkesi näkemään. Pistäännyttiin myös kanaaliristeilyllä alittamassa osa Pietarin yli 800 upeasta sillasta. Ja muutenkin pärjättiin yllättävän hyvin, vaikkei yhteistä kieltä useinkaan löytynyt. Käsien heiluttelulla ja osoittelulla pääsee yllättävän pitkälle. Vaikka täytyy sanoa, on Pietarikin muuttunut paljon 90-luvulta turistiystävällisempään suuntaan. Nykyään jo paikkojen nimet on kirjoitettu monesti länsimaalaisinkin kirjaimin ja se toki helpottaa paljon lukemista. Muutenkin on kaupunki muuttunut kovasti; ruokapaikkoja on nykyään joka lähtöön ja myös shoppailuvalikoimaa on. Se tosin on aika kaksijakoista; toisaalta löytyy länsimaista merkkikamaa pilvihintaan ja toisaalta edelleen sitä vanhaa neukkukrääsää. Eli tällaiselle perusturrelle ei paljon mitään ostettavaa - kaikki menee budjetin yli tai sitten sitä roinaa ei tarvitse. Paitti venäläinen uppopumppu, josta Toni haaveili jo lähtiessä (tiedoksi vaan, että venäläinen uppopumppu on tosi hyvä, erittäin tehokas ja kestävä, kuulemma...;). Sellainen sitten löytyi kuin löytyikin, kun jaksoi riittävästi taivaltaa turrealueiden ulkopuolella :) Ja kaupanteko sujui hyvin, meinasi täti kaupata meille puutarhaletkunkin, mutta sitä ei sentään jaksettu raahata. Tosin Suomen tullin läpivalaisussa tämä Venäjän tuliainen herätti kiinnostusta, ehkä se omituisen muotoinen rautamötikkä muistutti sitten jotain muuta! Jotta käytihin, nähtihin ja nautittihin!

Kesän raksaprojekti numero uno

Tähän kesään ei onneksi mitään ihan hirveitä jäänytkään, mutta jotain pientä kuitenkin... Yksi suht iso juttu oli kuitenkin etukuisti, joka viime syksyltä vielä jäi. Heti toukokuussa, kun ilmat olivat riittävästi lämmenneet, naapuri kävi laatoittamassa sen meille.

Laatoitetun lattian jälkeen homma jatkui rimoituksella. Ensin oli ajatus rimoittaa yksi pylväsväli ja keksiä kahteen välikköön jotain muuta aitaa. Perinteinen aita-aihio ei kuitenkaan oikein säväyttänyt, joten keksittiin, että miksei sitä aitaa tekisi samasta rimasta. Siitähän se ajatus sitten lähti ja lopputuloksesta tuli ainakin meidän mieleen oikein hyvä ja moderni.

Uudet aluevaltaukset

Jo viime kesänä onnistuttiin saamaan hyvä sato salaattia ja tomaattia. Tämä kesänä meillä on lisäksi amppelikurkku ja tavoitteena olla omavaraisia salaattiainesten suhteen. Ihan lupaavalta vaikuttaa - ensimmäinen pökäle oli näin hieno!

Mansikkaa meillä oli alkujaan pari ruukullista (viimevuotia, jotka talvehtivat kompostissa) sekä yksi äitienpäiväamppeli. Innostus heräsi ja laitettiin vielä yksi viljelylaatikko mansikkamaaksi. Vanhoista puskista on jo tullutkin makoisia marjoja, mutta pikkutaimista ei vielä. Raakileita siellä kyllä on, joten eiköhän nekin kypsy jossain vaiheessa. Verkotkin piti jo hommata, ettei räksät ole jatkuvasti meiltä nopeampia.

Näin se kesäloma toimii