Kak-si

Touko osaa kertoa oman uuden ikänsä. Tarkasti lausuttuna se on
KAK-SI :) Onnea Touko!

     

Mie oon jo koko käsi!

Onnea Vilja viisivuotias!

Juhlahulinat aloitettiin jo synttäreitä edeltävänä iltana, kun tyttö sai kauan toivomansa hoplop-synttärit. Kavereiden kanssa herkuteltiin jätskillä ja riekuttiin liukumäissä. Ja hymy oli herkässä :)

Varsinaisena synttäripäivänä jatkettiin juhlia. Ja hampaaton hymy oli edelleen herkässä :)

Capo Verde 5.-20.3.2013

Loma, ihana loma! Koko talvi sitä odotettiin ja nyt se sitten oli käsillä :)

Uimaan! "Kap Verde on sellainen kesämaa, että siellä voi uida joka päivä." Muuta ei lomalta odotettu kuin aurinkoa ja uimista, ja sitä saatiin. Joka päivä uitiin ja monesti vielä useampaan kertaan. Meressä oli melkoiset aallot ja vain kahtena päivänä rannalla oli keltainen lippu. Punaisen lipun aikana siellä ei voinut kuin kahlailla rantavedessä, mutta uima-allasalueet olivat aivan mahtavia. Siellä pulikoitiin, käytiin kuplissa (poreammeissa) ja allasbaarissa tilaamassa Coca colaa ja Red coctailia. Vielä nytkin, pari viikkoa loman jälkeen (kun matkalaukut on unohtunut viedä takaisin varastoon), Touko menee tyhjään laukkuun istumaan ja huutaa "uimaan"!

Hiekkakakkuja! Yhtä tärkeä ja odotettu lähtökohta lomalle kuin uiminen, oli tietysti hiekkakakkujen teko. Vaikkei meressä niin paljon uitukaan, käytiin rannassa kuitenkin joka päivä hiekkakakkuja tekemässä. Hiekkaa riitti ja välistä sitä oli ihan joka paikassa, vaan eipä se juuri riemua rajoittanut.

Syötiin ja juotiin! Kyllä, paljon ja usein. Eipä oltu koskaan aiemmin oltu all-inclusive-hotellissa, eikä sellainen niin tullutkaan mieleen aiemmin kaksistaan reissatessa. Mutta lasten kanssa, ai että, se oli kätevä. Ruokaa sai milloin vain ja sitä oli joka lähtöön. Pääravintola oli buffet-tyyppinen, mutta lajit vaihtuivat päivittäin eri teemojen mukaan. Kattaukset olivat sekä lounaalla ja illallisella aivan mielettömät. Ruokalajeja oli valtavat määrät, joten ei ollut pelkoa kyllästymisestä, vaikka samassa ravintolassa syötiinkin. Lisäksi välillä oli aina yllätyksiä kuten skumppa-aamiainen eräänä sunnuntaina. Toukon suosikiksi valikoitui kikit (=nakit) ja Vilja himoitsi oliiveja. Vaikka kaikkea kyllä syötiin; merenelävät, makeat hedelmät ja notkuvat jälkkäripöydät. Niin, ja jäätelöä joka päivä, tietty. Pääravintolan lisäksi hotellissa oli kolme teemaravintolaa, joihin sai varattua paikat. Kaikki, afrikkalainen, kapverdeläinen ja aasialainen, testattiin totta kai ja suosikiksi nousi aasialainen. Sushia käytiin syömässä pariinkin otteeseen.

Kylillä! Tää oli siitä miellyttävä lomakohde, "ettei siellä ollut mitään tekemistä". Siis muuta kuin lomailu, uiminen, auringossa makoilu ja nautiskelu. Ei ollut nähtävyyksiä eikä muutakaan pakollista tekemistä. Saari itsessään on hiekkamainen autiomaa, josta löytyi yksi ainut kyläpahanen. Tänne karautimme kerran taksilla ja täytyy sanoa, että se riitti varsin hyvin. Paikka ei ole mikään shoppailuparatiisi ja paikalliset kaupustelijat, jotka myivät ainoastaan afrikkalaisia puuesineitä, olivat turhan aggressiivisia. Mitään ei oikein saanut katsoa rauhassa, kun joku oli koko ajan nykimässä käsipuolesta "come to see my shop". Eli lapset saivat haluamansa puueläimet, siinä se. Paitti että Vilja kävi "kampaajalla" ja sai afrikkalaiset letit päähänsä.

Loma meni kaikkinensa tosi hyvin. Vaikka lennot oli pitkät, eikä Toukolla ollut omaa paikkaa lentokoneessa, niin matkanteko sujui suorastaan ihan yllättävän hyvin. Muutenkaan ei ollut mitään kommelluksia ja kaikki varmasti nauttivat lomastaan omalla tavallaan. Eli kyllä sitä voisi hyvin joskus uudestaankin :)