Rakastan pääsiästä

Noviisina mutta innostuneena puutarhailusta tilasin itselleni joululahjaksi ViherPihan. Sopivasti pääsiäispyhiksi postilootaan kolahti keltaisensävyinen kevätnumero. Päätoimittaja kertoi kirjoituksessaan rakastavansa pääsiäistä. Suosikkijuhlapyhäksi pääsiäinen pääsi, sillä siinä yhdistyvät kauniit kukkaset, herkut ja luonnon herääminen.

Joopa. Tuosta luonnon heräämisestä olen miekin innoissani. Ihmiselle, joka ei nyt niin kamalasti tuota talvea rakasta, on kevät ihan huippuhetki. Jännityksellä tässä jo ootellaan, mitä kinosten alta paljastuu ja miten viime kesänä istutetut kasvit ovat pärjänneet. Saadaanko jo kukkia, hedelmiä tai marjoja? Ja samalla uudet suunnitelmat pyörivät päässä. Kaapissa jo odottaa siemenpussit (olin ajoissa ja ostin ne jo tammikuussa, koska valistuneempi naapurini varoitti innokkaista mummeleista, jotka ostavat jäävuorisalaatti-laarit tyhjäksi jo reilusti ennen toukokuuta ;) ja Tonikin pohtii, minkä kokoisia ja mallisia viljelylaatikoita verstaalta aletaan suoltamaan. Meinataan panostaa siis laatikoihin, koska ne tuntuu ehkä helpommalta ja hallittavammalta (tai ainakin tyylikkäämmältä) vaihtoehdolta kuin kasvimaa. Ja siksi toisekseen, jostainhan se on aloitettava. Ja sitten nuo kukkalaarit... perennakirjaa selaillen mielessä pyörii istutussuunnitelmat, kukkalajit ja taimimäärät. Eläköön pääsiäinen ja kevät!

Ja on tää pääsiäinen toki saanut meidän sydämissä paikkansa muutenkin. Molempien lapsosten syntymät kun liittyvät tavalla tai toisella näihin pääsiäispyhiin. Ajatella, Toukokin se viettää jo elämänsä toista pääsiäistä, vaikkei vielä ole edes vuotta täyttänyt ;)