Pyöräilemässä

Hävettää tunnustaa, mutta myö ei olla Tonin kanssa noustu pyörän selkään viiteen vuoteen. Kaikenlaisia (teko)syitä kuten rakentaminen, lasten syntyminen jne... Ja lisäksi tässä vuosien kuluessa vanhat pyörätkin olivat päässeet jo niin huonoon happeen, ettei niillä enää kyennyt ajamaankaan. Nyt kun tilanne on sikälis jo rauhoittunut, niin pyöräily on käynyt jo mielessä. Saatiin aikaiseksi uusia hieman kalustoa ja vähitellen pyöräily alkoi tuntua jo ihan realistiselta. Ainoa mutta oli siinä, kuinka toteuttaa pyöräreissu koko perheen voimin. Vilja, vaikka onkin pyöräillyt ahkerasti jo useamman kesän, siirtyi tänä keväänä isompaan pyörään, eikä meno ole vielä sujunut ilman auttajaa. Tai ei ainakaan siinä määrin, että olisi jotain maantiepyöräilyä voinut ajatella. Tänään sitten saatiin kuitenkin ajatus, että lähdetään testaamaan, miten pärjätään. Ja sehän sujui ihan yllättävän hyvin! Vilja ei tarvinnut muuta jelppiä kuin pikkaisen työntöapua ylämäissä. Ja tästähän se varmaan vaan helpottuu, mahtavaa! Vilja itsekin oli selvästi tyytyväinen onnistuneeseen pyöräretkeen: "En kaatunut kuin kerran!" :)